torstai 14. joulukuuta 2017

Varvasvamma ja koulutusviikonloppu!

Viime viikon perjantaina käytiin eläinlääkärissä Maicon kanssa. Noin kuukausi takaperin Maicon kanssa siirrettiin lampaita ja kaikkialla oli todella mutaista ja liukasta. Mitään poikkeavaa ei tapahtunut tuolloin. Mutta kun tultiin kotiin ja otin Maicon ulos autosta se varoi astumista oikealle takajalalle. Iltalenkillä kevensi edelleen samaa jalkaa. Tuolloin annoin kipulääkettä ja aamulla oli paljon parempi. Saattoi lenkin alkuun hiukan keventää oikeaa takajalkaa mutta sen jälkeen hyvin hankala havaita mitään poikkeavaa. Pidin kevyellä hihnaliikunnalla ja vältin käyttämästä Maicoa lampaiden siirtoon. Pidettiin myös Bot loimea kun epäilin että olisi saanut jonkin revähdysvamman. Parisen viikkoa paranneltiin ja pääosin en enää nähnyt oireilua. Alettiin palaamaan sitten pikkuhiljaa normi käyttöön. Nyt kuitenkin itsenäisyyspäivää edeltävänä tiistaina laskin päivällä koirat irti ja sen verran käänsin päätäni että tarkkailin mistä menemme metsään että kun katsoin koiria uudelleen oli Maico ihan kolmijalkainen. Piti ilmassa ja vältti astumasta edelleen oikealle takajalalle. Kytkin koirat ja soitin heti luotto eläinlääkärillemme että millin sopisi katsoa Maicon tilannetta. Saimme ajan perjantaille ja jatkoin kipulääkkeen antamista.

Eläinlääkäri tutki Maicon ja kipureaktio tuli oikean takajalan sisimmästä varpaasta. Ulkoisesti ei muuta kuin että varvas oli selkeästi turvoksissa. Imusolmuke oli myös reagoinut joten jotain tulehdustilaa jalassa. Epäiltiin että varvas voisi olla murtunut joten Maicolle rauhoitus ja sitten kuvauspöydälle. Kolme erilaista kuvaa varpaista ja kaikissa näytti siistiltä joten ei murtumia löytynyt. Huokaisin helpotuksesta.


Making of kuva rönrgenistä 


Varvasvammat hankalia koska koira käyttää tassuja ja varpaita aina kun se liikkuu. Joten nyt yritetään ottaa todella hissukseen seuraavat kaksi viikkoa ja Maico saa kipulääkettä kahden viikon ajan. Turvotus ja aristus pitäisi saada pois ennen kuin voidaan asteittain lisätä liikuntaa ja sen jälkeen edes ajatella mitään työtehtäviä tai treenejä. Toivotaan että lähtisi parantumaan.

Viime viikonloppuna oltiin Strömforsissa Sbcak ry koulutusviikonlopussa. Lauantaista sunnuntaihin myös yötä Strömfors Bed & Bistrossa. Lauantaina seurailin vähän treenejä ja meillä oli yhdistyksen hallituksen juttuja vielä hoidettava. Oma kaksivuotiskauteni päättyy yhdistyksen hallituksessa tämän vuoden loppuun.
Sunnuntaina osallistuin agilityyn jota oli kouluttamassa Santtu Stenberg. Meidän sakki on käynyt viimeksi agilitykentällä pääsiäisenä joten semmoista rentoa on tää meidän agilityn harrastaminen nyt ollut. Maico ei nyt siis päässyt tekemään ja mulla oli paikka kahdelle koiralle niin lainasin Tian Keikoa toiselle vuorolle. Piken kanssa tein ekan vuoron. Piken kanssa tehtiin ihan muutamia esteitä sillä linjat hypyille oli vinoja jne. Ja Pike ei lue vielä yhtään tämmöisiä koska ei olla niitä koskaan treenattu. Mulla ja Pikellä oli tosi hauskaa ja tuli kyllä semmoinen olo et kun vaan pääsisi hiukan useammin tekemään. Pike nauttii ja mustakin oli tosi hauskaa.
Keikon kanssa tehtiin enemmän rataa. Korjattiin mun ohjausta ja linjoja. Oli kiva päästä Keikon kanssa tykittämään.

Storm ei ole vielä oikein tehnyt mitään joten päädyin etten ota sitä nyt vielä tässä koulutuksessa treeniin. Mennään ensin itekseen harjoittelemaan. Kun joskus taas johonkin päästään.

Oikein mukava koiramainen viikonloppu. Täydellinen majoitus, todella suussa sulavaa ruokaa ja hyvää seuraa sekä upea treenihalli Strömfors Dog Sports.

maanantai 11. joulukuuta 2017

Stormin tarina!

Noniin nyt on sen verran aikaa ja inspiraatiota että ajattelin vihdoin kirjoitella miten Storm päätyi minulle.



Heinäkuussa Briteissä työskennellessäni yhtenä päivänä lähdimme työnantajan tuttavalle tekemään muutamille koirille treenit vieraammassa paikassa. Helen asuu Walesissa ja matkaa kertyi reilun parin tunnin verran. Helenillä on lampaita sekä nautoja. Ja kuten Briteissä tapana toki myös paimenkoiria. Myös Helenin koirat asuvat tallin yhteydessä olevassa kennelissä. Sekin ihan normaali käytäntö työkoirille Briteissä. Matkalla oli toinenkin syy sillä Helen oli auttanut aiemmin työnantajaani joten vastavuoroisesti oli työnantajani luvannut ottaa Helenin nuoren koiran hoitoon siksi aikaa kunnes Helen pääsee liikkumaan enemmän loukattuaan itseään hevosen selästä tiputtuaan.
Kovin tarkkoja tietoja ei etukäteen ollut tästä koirasta vaihdettu.

Treenattiin koirat ensin ja kotiin lähtiessä Helen toi kennelistä tämän nuoren koiran. Näin ollen törmäsimme Stormiin.
Katsoin pentua joka oli varsin korkearaajainen ja elimme käsityksessä että kyseessä on noin 7kk ikäinen juniori. Blue merle jolla toinen silmä sininen ja toinen siniruskea. Totesin että juu ei mun ihanne bordercollie. :P ulkoisesti. Helen kertoi vielä lähtiessämme ettei Storm ole hänelle sellainen koira jonka välttämättä haluaa pitää ja jos joku ihastuu siihen on se myynnissä. Samaan hintaan kuin ostohinta. Pysähdyttiin kotimatkalla ja kurkkasin Stormin häkkiin. Kävi pikku koiraa sääliksi. Se oli voinut pahoin matkalla ja oksentanut ja kuolasi kovin. Otin pennun ulos ja siivosin häkin. Kovasti liimautui kylkeen kun sitä siinä huoltoaseman parkissa rapsuttelin ja juttelin sille.

Kun oltiin palattu koti tiluksille takaisin pääsi Storm tutustumaan talon muihin nuoriin koiriin. Seurasin ja tarkkailin 10 koiran laumaa että kaikki sujuu sopuisasti. Storm oli hyvin taitava viestimään ja kunnioitti myös tapaamiaan vanhempia koiria.
Stormin kuonossa näkyivät tuolloin vielä vanhat arvet joista voi päätellä sen saaneen koulimista vanhemmilta koirilta aiemmin. Ensimmäisen yönsä Storm nukkui kennelissä. Ruokin kaikki kennelin koirat ja jo sisään niitä ottaessa huomasin kuinka paljon Storm hakeutui ihmisen seuraan ja tuli heti kun sitä kutsuin. Tämäkin toki hyvin tyypillistä koirille jotka asuvat kennelissä eivätkä saa rajatonta ihmisen huomiota.




Seuraavana päivänä tulin tarkastaneeksi Stormin kivekset sekä suun. Muutamat hampaat olivat selkeästi huonossa kunnossa ja kärsineet, todennäköisesti siitä että vanhemmat koirat ovat pentua kouluttaneet purren sitä kuonosta. Suussa oli myös muutama pentu kulmuri ja tulin lopputulokseen että Storm lieneekin nuorempi kuin olimme olettaneet. Epäilin sen olevan noin 5-6kk ikäinen. Edelleen sama jatkui päivän aikana, Storm seurasi minua ulkoilualueita siivotessani ja saikin rapsutuksia aina silloin tällöin minulta. Tein myös muutamia kutsuja edelleen ja tuli aina heti. Kerroin Stormin ikään liittyvistä havainnoistani työnantajalleni sillä koin että tämänkin pennun tulisi saada vastaavanlainen house training kuin muidenkin pentujen kanssa tehdään. Niimpä lopulta Storm muutti nukkumaan yönsä taloon häkissä kuten muutkin vastaavan ikäiset koirat ja sai samalla hihnakäytöskoulutusta sekä yleistä käytöskoulutusta joka tulee rutiinina koirien sisäänoton ja ulos laiton yhteydessä. Ei käynyt kieltäminen. Olin ihastunut Stormiin ja se oli huomannut asian ja hakeutui aina luokseni kun vaan mahdollisuuden sai.
Se tuli aidalta pois tuijottamasta lampaita kun kutsuin. Ei jos joku muu kutsui.



Taisi vierähtää viikko ennen kuin päätimme katsoa mitä Storm oli mieltä paimennuksesta. Ensimmäisessä treenissä Storm piti hyvin etäisyyttä itse ja kävi maahan mikäli lampaat rauhoittuivat ja pysyivät paikallaan. Se myös avasi kaaret hyvin luontaisesti. Hetkeksikään ei ajatus hellittänyt lampaista treenisession aikana ja pyrki peittämään vetoja itse sekä hakeutui hyvin tasapainoon. Stormilta näkyi löytyvän heti luontaisesti hyvin rauhallinen ja tasainen pace ajossa kohti lampaita. Sen intensiivisyys ja voima tekivät minuun vaikutuksen. Stormissa oli paljon samaa mitä Maicossa rohkeutta ja halua tehdä. Tuli ihan elävästi mieleen Maico alle vuoden ikäisenä. Siinä oli myös kuitenkin luonnollisesti taas jotain erilaista kuin mitä Maicossa ja Pikessä ja koin että Stormin kouluttaminen toisi taas uutta omaan oppimiseen. Tässä vaiheessa Storm siis edelleen jäi meidän kanssa ja työnantajani pohti kuinka paljon työtä laitamme siihen ja lähdemmekö aktiivisesti sitä tarjoamaan ostajille. Minä menin heti treenin jälkeen tutkimaan kuka tämä pentu oikeasti on. Eli sukutaulun kaivelu esiin sekä kuka on koiran kasvattanut ja miten pentueen rearing on tehty. En keksi suomalaista vastinetta oikein tuolle rearing sanalle. Se tarkoittaa toki pentueen sosiaalistamista ja kokemusten kerryttämistä kasvattajalla. Iso osa brittiläisten bortsujen pentueista esimerkiksi kasvatetaan ladoissa tai kennel tiloissa. Storm oli kasvatettu Puolassa ja kasvattajan pennut ovat olleet mukavia harrastuskoiria. Joten oletin niiden varhaiseen sosialistamiseen panostettavan saman tyyppisesti kuin meillä Suomessa. Mainittakoon että työnantajani tekee kaikkien pentujen varhaisen sosiaalistamisen sisällä talossa.

Storm pääsi leikkimään myös Piken ja Maicon kanssa. Tulivat toimeen oikein kivasti. Pike esimerkiksi on hiukan epävarma omasta olemisestaan ja ei uskaltaudu juurikaan vieraiden koirien kanssa syvempään kontaktiin kuin juokseminen samaan suuntaan. Stormin kanssa Pike halusi leikkiä.



Storm otettiin vielä toisen kerran lampaille. Nämä molemmat kerrat työnantajani treenasi Stormin kanssa. Toisella kertaa Storm hätäili enemmän ja saikin siitä tiukkaa palautetta jolla ei kyllä tässä vaiheessa ollut sellaista haluttua vaikutusta. Briteissä on hyvin tyypillistä kouluttaa koiria paimentamaan, saada niille aikaiseksi suunnat, stoppi ja jonkinlainen ajo ja sitten myydä ne. Aika on siellä rahaa, kuten työnantajani kerran sanoi; ei ole aikaa kuutta kuukautta yrittää saada maahanmenoa aikaiseksi...
Storm otti toisessa treenissä muutaman ikävän oloisen gripin. Minun mielestäni se näytti siltä että sillä ei maltti vaan riitä ja hätäilee ja jännittyy kun ajautui lähelle. Työnantajani teki tämän treenin perusteella päätöksen ettei itse ainakaan koiraa halua pitää.
Joitakin päiviä myöhemmin kerroin hänelle kiinnostukseni koiran ostoon. Tässä vaiheessa asia ei edistynyt ja hän ei viestiä koiran omistajalle välittänyt.

Skotlanti 


Conwy Wales


Eräs tuttavamme kävi treenaamassa koiria muutaman päivän ajan ja huomasin myös Stormin luoneen hyvän kontaktin minuun. Kerroin että pyöritin päässäni mahdollisuutta ostaa koiran. Vaikka realistisesti en tarvitsisi enempää koiria. Minulla oli jo kaksi erinomaista paimentavaa ja treenattavaa omaa koiraa jotka haastavat omaa osaamistani ja oppimistani. Kuitenkin Storm oli taas erilainen kuin Pike tai Maico. Yksi koira voi viedä omaa osaamista vain sen yhden koiran verran eteenpäin ja jokainen koira koulii eri tavalla oppimaan lisää. Sillä jokainen on erilainen yksilö. Olin myös kiintynyt ja ihastunut Stormin luonteeseen.
Lopulta tämä tuttavamme kertoi olleensa yhteydessä Stormin omistajaan ja kertoneensa minun haluavan ostaa Stormin. Tässä vaiheessa järki sanoi että ei välttämättä ole tarvetta neljännelle koiralle. Järki ei voittanut tätä keskustelua ja niimpä ostin Stormin elokuun alulla.
Stormin ostaessani en ollut treenannut sitä vielä itse lainkaan. Minulle riitti mitä olin koirasta nähnyt kennelissä sekä treeniä seuratessani.
Matka Suomeen sujui Stormilta helposti. Se ei stressannut ja oli kuin olisi aina matkustanut. Autokannella ja laivassa liikkui itsevarmasti ja vieraissa paikoissa asettui hyvin nukkumaan. Ennen lähtöämme otin sen useasti mukaan autoon ajaessani työnantajani koiria klinikalle passien kirjoittamiseksi tai progetestien ottoon. Ja Storm ei enää kertaakaan kärsinyt matkustamiseen liittyvästä pahoinvoinnista.

Aberystwyth Wales 

Skotlannissa. 

Stormin kanssa olen tehnyt puhtaasti vain paimennusta tähän asti. Olen vienyt sitä tilaisuuden tullessa treenihalliin ja muihin erilaisiin paikkoihin. Se ei ole vielä tehnyt oikein mitään namitreeniä mutta syö hyvin kädestä mikä ei ole itsestään selvyys kennelissä ruokansa häkkiin saaneelle koiralle. Se leikkii jo melko hyvin ja sillä on voimakas saalis. Ihan alkuun se ei kennelissä uskaltanut koskea kädessä olevaan leluun. Nyt se on jo hyvin paljon röyhkeämpi. Repii lelua kädestä ja tappaa ravistelemalla pikkuhiljaa on alkanut ymmärtää että taisteluleikkiä voi jatkaa ja voittaa uudelleen tuomalla lelun mulle. Storm ei osaa vielä mennä käskystä maahan tai istua koska kukaan ei ole sille vielä esitellyt perustottelevaisuuden taitoja. :D Näissä asioissa pitäisi nyt ryhdistäytyä. Stormin luoksetulo on rakennettu puhtaasti hyväksi käyttämällä sen halua olla ihmisen lähellä. Se on palkittu sosiaalisella palkalla. Stormille ihmisen antama huomio on todella arvokasta ja sitä pystyy käyttämään tärkeänä palkintona koulutuksessa. Lampailla sanoisin Stormin olevan strong ja keen. Olen kuitenkin antanut sille aikaa kasvattaa myös pääkoppaansa ja treenannut melko harvakseltaan. Sille on kehittynyt pikkuhiljaa malttia pääkoppaansa ajossa toki sille on myös esitelty säännöt tiukasti ja grippaaminen on jäänyt pois.

Bremenissä Saksassa terassilla. 


Ääniin Storm ei ole sen kummemmin kiinnittänyt mitään huomiota. Storm on erittäin luoksepäästävä ja avoin sekä koirille että ihmisille. Storm on koira joka ei ole minun näkemäni perusteella koskaan osoittanut minkäänlaista terävyyttä. Se ei tunnu myöskään ajattelevan kenenkään voivan aiheuttaa mitään pahaa. Se on sellainen hyvän tahtoinen hölmöläinen jolla on monta kilometriä jalkoja joista se ei aina vielä tiedä minne ne sojottavat. Ruokaa tai luita se on yrittänyt omistaa suhteessa toisiin koiriin mutta sai suoriltaan tästä sellaisen palautteen minulta että se loppui siihen yhteen kertaan.
Kotona etenkin yksin jätettäessä Stormin oleskelualuetta rajataan edelleen portilla rauhallisen käytöksen tukemiseksi sekä Piken ja Maicon levon turvaamiseksi. Tietyltä osin myös Stormin oman turvallisuuden vuoksi. Storm on meidän muiden kanssa olohuoneessa kyllä mutta ottaa aikaa aina jonkin verran että oikeasti rauhoittuu lepäämään kun haluaisi vaan niin kovasti olla lähellä mua ihan koko ajan että televisiota katsellessa mulla on usein alkuun Storm naamalla koko ajan.


Stormin tulen tutkituttamaan todennäköisimmin joskus helmikuulla. Mitään kasvuajan ontumista sillä ei ole ollut. En tiedä onko rikkonut pysyviä hampaitaan tarhassa leikkimällä esim. Kivillä tms tai häkkiä purren tai onko vanhempien koirien tyyli purra pentu koiraa kuonon ympärille vaurioittanut sen pysyviä hampaita niiden ollessa vielä leuassa piilossa. Sillä Stormilla oli etuhampaat normaalisti kun ostin sen mutta nyttemmin yksi on jäänyt pois kyydistä. Lisäksi muutamassa on kiille vauriota. Välihampaista yhdet puuttuvat. Hammas operaatio meillä on tässä tammikuussa edessä sillä yksi poskihampaassa on kovin poikkeavasti kerännyt hammaskiveä kenties tulehtunut joskus ja sen hoito tehdään kun selviää lekurilla mikä sen tilanne on. Purenta mun silmään on oikeanlainen mutten ole asian suhteen mikään expertti.


En ole vielä rekisteröinyt Stormia kennelliittoon sillä en ole tehnyt ISDS :lle vielä edes omistajan muutosta. Paperit edelliseltä omistajalta on allekirjoitettuna ja pitäisi maksaa siirtomaksu ja lähettää ne paperit Britteihin jotta saan rekisteripaperit mun nimellä. Lisäksi haluan sen pidemmän sukutaulun. Hyvin todennäköistä kun on että kennelliiton rekisteriin tulisi näkymään vain emä ja isä.

perjantai 20. lokakuuta 2017

Siellä, täällä ja tuolla!

Noniin ollaan suurin piirtein totuttu suomi elämään jälleen.
Sitten viime päivityksen on muutettu Vantaalle pikkuruiseen asuntoon. Hyvin ollaan viihdytty ja lenkkimaastot on upeammat mitä ikinä uskoin et näin lähellä voi olla. Koirat saa juosta vapaana joka päivä eikä oo kyllä metsässä kehenkään vielä törmätty. Kio asuu mun siskon Ninan ja tämän miehen kanssa. Mutta säännöllisesti olen Kioa nähnyt ja välillä Kio on ollut mun mukana. Tuntuu viihtyvän hyvin näillä järjestelyillä. Taitaa mulla olla se isompi ikävä aina hetkittäin.



Maico supermies täytti viime kuussa kokonaiset kolme vuotta. On kyllä kultaa tuo koira mulle. Käytiin paluun jälkeen ottamassa kolme kisastarttia Sbcak kisoissa ja vaikkei nyt ihan hirveästi onnistumisia tullut. Saatiin raavittua ekasta startista kasaan PAIM1 tulokseen vaadittavat pisteet. Sen jälkeen on keskitytty ajon korjaamiseen ja varmuuteen ajossa. Maico on kyllä niin super. Se jaksaa ja jaksaa oppia ja omaksua ja kehittyä.



Pike ja Storm on treenanneet myös ahkerasti paimennusta ja kehittyneet molemmat hienosti. Stormille annan aikaa vielä kasvattaa pääkoppaa vaikka melkoiset osat siellä tuntuu olevan jo. Piken treenien teemaa on pääasiallisesti poispäin ajo ja haun palaset. Pike on harpponut hurjan matkan paimennuksessa kuluneen vuoden aikana. Hieno pikatcu mies! Etenkin Pike nauttisi hurjasti jos päästään treenaamaan muitakin lajeja. Joten toivottavasti treenimahdollisuudet avautuu piakkoin myös agilityyn.
Pike kuvattiin virallisesti myös tässä syksyllä. Tulokset olivat priimaa muutoin paitsi lonkkakuvista näin itsekin ettei siellä ihan parhaat ole tulossa. Kennelliitto lausui sinne C/D joten tulos ei ollut meille niin kovin mieleinen. Pike siirtyi samantien kokonaan mun omistukseen ja muuta tämä ei sitten Piken tulevaisuuden suunnitelmissa muutakaan. Huoltoa ja harrastamista jatkossakin. Kuvataan kenties tilanteen seuraamiseksi joskus myöhemmin tai jos tulee joskus tilanne et joka tapauksessa nukutetaan. Piken kuvauksen kanssa samalla kertaa Maicon silmälausunto uusittiin.


 Storm vaikuttaa edelleen erittäin hyvältä. Pitänee joskus häntä esitellä enemmän omalle sivulleen. Mutta todella hyväntahtoinen tapaus ja ottaa kontaktia hienosti. Leikkii leluilla ja nauttii nameista. Rauhoittuu kotona hyvin ja on hiljainen. Storm on jo saanut lempinimen syväkyykky mies. Kuten kuvasta näkyy. :P Vielä en ole Stormia rekannut kennelliittoon mutta eiköhän sekin tässä pikkuhiljaa saada tehtyä.



Tämä vuosi on vahvasti meillä pyörinyt pelkän paimennuksen ympärillä ja toivon kovasti että päästään myös ainakin agilityn ja rallytokon pariin myös. Toko innostus odottaa saapumistaan edelleen.
Tämän päivityksen Piken ja Maicon paimennuskuvat Sanna Lehtoaron.

maanantai 21. elokuuta 2017

Paimennusta ja bordercollieita Briteissä!

Palattiin reilu viikko sitten Suomeen Briteistä. Olin 2,5 kuukautta töissä Astra Sheepdog Centressä Shropshiressä. Jonka jälkeen vielä reissattiin hiukan Skotlannissa.
Työskentely isossa kennelissä ja erilaisten koirien treenaaminen paimennukseen toi uusia näkökulmia treenaamiseen sekä harjaannutti ihan älyttömän paljon omaa silmää ja omia taitoja lukea koiria lampailla sekä antoi paljon uutta miten koiria viedään harjoituksissa eteenpäin ja niiden osaamista kasvatetaan.
Hoidin kaikkien koirien päivittäisen hyvinvoinnin ruokinnoista ja ulkoilusta lähtien.
Pääsin treenaamaan eri ikäisiä ja eri koulutusvaiheissa olevia koiria puolen vuoden ikäisistä pennuista aikuisiin niin pellolla kuin pyöröaitauksessa. Pike ja Maico tekivät sekä treenejä että varsinaisia töitä lampaiden kanssa.
Kaikki koirat jota näin tai joiden kanssa työakentelin olivat erittäin voimakkaita sekä intensiivisiä lampailla. Niiden treenaaminen ei siis aina ollut helppoa vaan vaati itsevarmuutta ja todellista läsnäoloa sekä tarkkuutta treenatessa.
Työtä tehtiin joka viikonpäivänä aamusta iltaan. Pääsin myös käymään katsomassa Skiptonin koirahuutokauppaa jossa myydään eri ikäisiä ja ei koulutustasoisia bordercollieita.
Koirakulttuuri eroaa omastamme jonkin verran. Koirat saavat olla vapaana miltein missä vaan kunhan ovat omistajansa hallinnassa. Koin itse että tästä syystä koirat joita lenkeillä tai ulkoillessa kohtasimme olivat rentoja ja suhtautuminen vieraisiin koiriin oli avointa ja ystävällistä. Ihan tyypillistä on myös se että paimenkoirat asuvat kennelissä eikä talossa sisällä.
Osana työtäni oli myös pentueiden kasvatus ja sosiaalistaminen. Oli opettavaista seurata pentujen kehitystä ja luonteiden kehittymistä. Sekä verrata näitä kahden eri pentueen välillä.
Käytössämme oli kolmen eri rotutyypin lampaita ja Maico sai erinomaista harjaantumista eläinten lukemisessa tämän myötä. Piken työskentely ja intensiivisyys vahvistuivat treeneissä uudelle tasolle. Samoin itselle tuli lisää taitoa eläinten lukemiseen sekä lampaiden käsittelyyn ja hoitoon.
Iso-Britanniassa kasvukausi on huomattavasti pidempi ja tilaa eläinten pitoon on paljon joten lähes jokaisen puskan takana laiduntaa eläimiä. Maatalous näyttäytyy viljelysten ja peltojen lisäksi Briteissä laajoina laidunnusalueina ja isoina eläinmäärinä mitä meillä Suomessa ei enää paljoltikaan ole. Tämä toki myös antaa siellä isot mahdollisuudet työskentelyyn eläinten kanssa.

Me yritetään tässä elo-syyskuun aikana nyt hiukan kisata Maicon kanssa täällä Suomessa ja Pike olisi tarkoitus terveystutkia.

Mulle tuli myös Brittien reissulta matkaan yksi koira lisää. Hän on nimeltään Storm. On syttynyt jo lampaille ja katsotaan mitä hänestä kasvaa isona. Storm on nyt lähes 7kk vanha ja meidän polut ristesivät kun Storm tuli hoitoon kenneliin ja omistaja kertoi sen olevan myös myynnissä. Tykkäsin mitä koirasta näin ja Stormin kanssa syntyikin äkkiä yhteys jo ennen kuin sen ostamista mietin. Stormista on nyt oma välilehti Blogissa.
Kio on nyt tullut siskojeni hyvästä hoidosta takaisin mulle ja nyt elellään siis neljän bordercollieuroksen lauman elämää. Pojat tulee hyvin juttuun ja kaikki tuntuu tietävän oman paikkansa.

Kuvia reissusta.